Otto Inveniuksen tämän talven maailmancupin avaus toi Ruhpoldingin normaalimatkalta 75. sijan. Eroa kisan voittaneeseen Norjan Johannes Thingnes Böhön syntyi melko tasan kahdeksan minuuttia.
– Yhtä huonoa paikkaa lukuunottamatta hyvä kisa, Otto totesi viitaten viimeiseen pystyammuntaan, joka toi kolme sakkoa.
Kolme aiempaa ammuntaa hän selvitti yhteensä kahdella sakolla (1,1,0).
– Ensimmäisellä makuulla tuli joitakin sekunteja vienyt syöttöhäiriö, muuten ammunnat kulkivat viimeiselle paikalle asti ihan mukavasti.
Jälkijoukoissa startanneena hän hävisi hiihtoajassa Bölle 4,5 minuuttia. Suomalaisista hän oli ladulla toiseksi nopein Olli Hiidensalon (1,25 nopeampi) jälkeen ja tuloksissa kolmanneksi paras Hiidensalon (20.) ja Jaakko Rannan (72.) jälkeen.
– Vaikea ryhtyä vertaamaan hiihtoaikoja, koska loppupään lähtijät joutuivat hiihtämään melkoisessa sohjossa. Omaa hiihtoani pidän kelpo suorituksena, vaikkakin on pakko todeta, että kyllä kärkipään jätkät kulkevat hirmuista vauhtia. Taso on yksinkertaisesti tosi kova. Niin kova, että mieli tekisi jo heti lähteä treenaamaan lisää, Otto hymähti pari tuntia kisan jälkeen.
Lopputulokset kertovat, että loppupäässä startanneita kilpailijoita näkyy hyvin vähän tuloslistan ensimmäisellä sivulla. Kahdenkymmenen parhaan joukkoon jälkijoukoista ylsivät vain numerolla 60 Norjan Johannes Dale (kahdestoista) ja numerolla 77 Saksan Johannes Kühn (seitsemästoista).
Tuuliolot eivät olleet mahdottomat, mutta vain kaksi kilpailijaa selvisi puhtailla ammunnoilla. Slovenian Jakov Fak oli kolmas ja Romanian Raul Flore 31.
Lajin arvoituksellisesta luonteesta saatiin jälleen esimerkki, sillä Romanian Flore hävisi viime viikonloppuna Slovakiassa IBU-cupin molemmissa osakilpailuissa Otolle ja Arttu Heikkiselle, mutta nappasi nyt maailmancupin pisteitä.
Kuinka kevyesti romanialainen pääsi IBU-cupista Ruhpoldingiin ei ole tiedossa, sen sijaan Oton ja Artun siirtyminen tapahtui pidemmän kaavan kautta. He köröttelivät auton kyydissä maanantaina yksitoista tuntia.
– Yhdet hampurilaiset käytiin jossakin Itävallan puolella vetäisemässä, mutta muuten istuttiin autossa. Jalat olivat sen retken jälkeen tönkkönä, Otto muisteli hymyssä suin.
Artulta jäi keskiviikon normaalimatka väliin, kun hän ei tuntenut oloaan normaaliksi.
Otto uskoi toipuvansa normaalimatkan rasituksista perjantain viestiin.
– Palautuminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Normaalimatkalla ei saa vedettyä kroppaa niin sinkeälle kuin pikakilpailuissa ja eiköhän viestissä mennä taas sata lasissa. Viestissä kaikki ovat liikkeellä samanlaisissa olosuhteissa ja sitä odotan jo mielenkiinnolla.
JuHu