Otto Invenius päätti onnistuneen Ruhpoldingin kisaviikon yhteislähtökilpailun 22:een sijaan. Puhtaiden makuuammuntojen jälkeen mahdollisuuksia oli vaikka kuinka ylös, mutta huippuhelpoissa tuulioloissa ohilaukaukset kävivät kalliiksi ja pystyammuntojen kolme (2+1) hutia pudottivat sijalukua.
– Hyvä kisa. Vain ensimmäinen pysty tuntui haastavalta. Toisen pystyn ohilaukaus tuli siitä, että se karkasi ennenkuin ehdin tähtäämään, Otto hymähti.
Otto veti Ruhpoldingissa kolme kisaa – normaalimatkan 20 km, viestin 7,5 km ja yhteislähdön 15 km – yhteensä 42,5 km, mutta hurjan harjoituskauden taakseen jättänyt urheilija ei suostunut valittamaan väsymystä.
– Tunne on sellainen, että voisin jatkaa kisaamista. Hiihto on alkanut kulkemaan koko ajan parempaan päin. Tänäänkin loppu tuli tosi hyvin.
Yhteislähtökilpailut ovat Otolle edelleen harvinaista herkkua. Ruhpoldingin kisa oli hänelle vasta kolmas kyseinen koitos.
Ensimmäisen kerran hän pääsi kokeilemaan massalähtöä Oslossa kaksi vuotta sitten, jolloin tuloksena oli 27. sija. Viime talvena Anterselvassa kulki hyvin.
– Olin kahdella sakolla kymmenes.
Kokemusta on vähän, mutta mielipide kyseisestä kilpailumuodosta on selkeä.
– Tykkään todella. On hauskaa lähteä takarivistä. Siellä voi huilailla ja seurata, kuinka joukko edellä jojoilee. Jossakin mäessä sitten ollaan taas kasassa, Otto selitti.
Ruhpolding oli Otolle antoisa kisapaikkakunta. Normaalimatkan seitsemäs ja yhteislähdön 22. sija toivat (5000+1000) kuusituhatta palkintoeuroa. Ja ammunnan osumisprosentti korjautui Oberhofin hutikudeista laadukkaaseen 87%:iin (47/54).
Sen sijaan Oton ystävä Campbell Wright hävisi kuvasta kesken kisojen.
– Soitin eilen ja kysyin kuulumisia. Oli sairastunut vatsatautiin perjantaina juuri viestin alkuhetkillä, mutta lauantaina olo oli jo kohentunut. Sanoi, ettei ollut oksentanut kertaakaan koko päivänä, Otto virnisti.
JuHu