Otto Invenius jatkoi noususuuntaista menoaan IBU-cupin tammikuun avauksessa Brezno-Osrbliessä Slovakiassa keskiviikkona. Hän sijoittui tapahtumarikkaassa supersprintissä 16:nneksi ja paransi neljällä pykälällä joulukuun parasta kisaansa.
Harvemmin kilpailtu supersprintti käsittää 4,5 km pitkän karsinnan, jossa hiihdetään kolme kertaa 1,5 km:n lenkki kahdella ammunnalla (makuu ja pysty).
Yhteislähtönä tapahtuvaan 7,5 km:n finaaliin selviää karsinnan 30 parasta. Finaalissa 1,5 km:n kierros hiihdetään viisi kertaa ja ammuntoja on mukana neljä (makuu, makuu, pysty, pysty). Ohilaukaukset kuitataan sakkokierroksella, jonka pituus tässä lajissa on 75 metriä.
Kilpailun voitti Ranskan 21-vuotias Eric Perrot, joka kilpaili joulukuun Ranskan maailmancupin joukkueessa, mutta putosi vuodenvaihteessa IBU-cupiin. Kontiolahdessa hän kuului vielä Ranskan kolmanneksi sijoittuneeseen viestikvartettiin.
Perrotin jälkeen maaliin tuli neljä norjalaista. Tunturimaan vahvasta panoksesta kertoo se, että sen kuudesta kisailijasta huonoin oli yhdestoista.
Oton päivä +7 asteen lämpötilassa käydyssä kilpailussa oli totta tosiaan värikäs.
Pulmat alkoivat jo ennen karsintaa, kun huoltojoukot liimailivat tukijoiden tarroja aseeseen.
– Olin lähdössä kisa-alueelle kun huomasin, että liimaa oli luiskahtanut aseen lukkoon ja se oli jumissa, Otto kertoo ensimmäisestä tapahtumasta.
– Joni (Mustonen) sai jotenkin vuoltua liimaa pois ja lukko saatiin viime hetkellä toimimaan.
Lisää yllätyksiä tuli vastaan finaalissa.
– Tulin toisen makuuammunnan jälkeen sakkoringiltä, kun yksi ruotsalainen hiihti suoraan kylkeen. Menin nurin ja samassa rytäkässä sauva napsahti poikki.
Uutta sauvaa ei löytynyt heti, joten ensimmäiseen ylämäkeen Otto tykitti yhdellä sauvalla.
– Oli muuten sellainen tilanne, että alkoi aika nopeasti hapottamaan. Ylämäen hiihtäminen yhdellä sauvalla osaa olla työlästä.
Ruotsin huoltoryhmältä ensi hätään tullut sauva oli auttamatta liian lyhyt, kunnes huoltotehtävissä ollut Matti Hakala heitti Otolle uuden sauvan.
– Matti heitti kuin keihästä, mutta onnistuin saamaan sen ilmasta kiinni.
Ja jotta päivä olisi tapahtumiltaan täydellinen, niin vielä ennen viimeistä ammuntaa Otto meni ”kanttuvei”.
– Siitä nurin menosta ei oikein voi syyttää kilpakumppaneita kun itse tunaroin sukset ristiin, Otto puhisi epäuskoisena.
– Toivon mukaan nämä sattumukset olisivat nyt vähäksi aikaa tässä. Muuten kisaileminen on mukavaa. Uusista suksista löytyi hyvä pari vesikeliin ja Kajanin Tapsan kanssa on löydetty ammuntaan parannusta, Otto kertoi.
Otto selvitti finaalin neljä ammuntaa kolmella hudilla, joten osumaprosentti oli 85%, mikä on huomattava parannus joulukuuhun.
Hiihtoajoissa hän oli kuudestoista 1,08 Perrotia hitaampana. Sattumusten siivittäminä ero ei vaikuta ollenkaan pahalta.
SoisAH:n toinen edustaja Jonni Mukkala jäi karsintaan. Neljä ohilaukausta oli liikaa ja tuloksena oli 59.sija.
– Yksinkertaisesti kisa oli huono. Lähdin liikkeelle liian rauhallisesti. Viimeisen lenkin vedin yhdeksänneksi nopeiten, mutta heikko ammunta ei auttanut asiaa, Jonni puntaroi ja suuntasi jo katseensa lauantain pikakilpailuun.
Suomalaisittain päivän parasta antia oli Puijon Arttu Heikkisen neljästoista sija. Junnulla on ollut erinomainen alkukausi.
IBU-cupin ohjelma Brezno-Osrbliessä viedään läpi suunnitellusti, mutta ensi viikon Saksan Arberin kisailut on siirretty Keski-Eurooppaa riivaavan lumipulan vuoksi Pokljukaan Sloveniaan.
JuHu