Otto Invenius avasi pistetilinsä maailmancupissa sijoittumalla parhaana suomalaisena 23:nneksi pikakilpailussa Nove Mestossa Tsekissä torstaina. Eroa kisan voittaneeseen lajin kuninkaaseen Johannes Thingnes Böhön kertyi 2.23,2.
Bö nappasi virallisia palkintorahoja kaikkine liivibonuksineen 16 850 e. Euroja riittää 30 parhaalle, ja Oton ”tili” 23. sijasta oli 700 e.
Ensimmäisenä SoisAH:n urheilijana maailmancupin pisteille yltänyt Otto kommentoi noin kuuden lämpöasteen kelissä käytyä kisaa hieman kaksijakoisesti.
– On outoa olla tyytyväinen ampumahiihtokilpailuun, jos tuloksena on kaksi sakkoa. Nyt hiihto vaan kulki niin hyvin, että olihan tämä hyvä suoritus. Annan itselleni arvosanaksi kasin, tai kyllä hiihto nostaa sen ysiksi, Otto pyöritteli.
Kuten tarkkaavaiset TV-katselijat huomasivat, Otto pääsi heti ensimmäisellä lenkillä makuuammunnasta eteen kurvanneen Norjan tähtikaartiin lukeutuvan Vetle Christiansenin peesiin.
Ja pysyi mukana koko lenkin.
– Minulla oli suksissa parempi luisto kuin norjalaisella, mikä oli tietysti mukavaa. Jossakin vaiheessa meinasin lähteä vetämään, mutta annoin Christiansenin hoitaa homman. On se vaan aika kova kaveri.
Makuulta Otto ampui kaksi sakkoa. Heti ensimmäinen sujahti ohi, mikä aiheutti pieniä pulmia.
– Fiilis ampumapaikalle tullessa oli hyvä ja uskoin ammunnan olevan hallinnassa. Liput eivät liehuneet ollenkaan, mutta aika paljon siellä lauottiin ohi. En oikein tiennyt, miksi näin kävi enkä uskaltanut tehdä korjauksia. Saattoi olla jotakin virtauksia tai sitten aurinko sotki jotenkin, Otto kummasteli.
Toiselle lenkille hän pääsi Norjan Endre Strömsheimin peesiin ja jälleen hyvä suksi helpotti hiihtämistä. Pysty sujui loistavasti ilman ohilaukauksia ja myös viimeisen lenkin hän hiihti melkein Strömsheimin vauhdissa.
Maalissa nollat ampunut ja IBU-cupia hallinnut Strömsheim oli neljäs. Hiihtovauhdissa hän löi Oton vain 12 sekunnilla, mikä kertoo SoisAH:n ykköstykin mahdollisuuksista, kun kaikki naksahtaa kohdilleen. Nyt nollilla olisi ollut tarjolla sijoitus top-kymppiin.
Otto kilpaili ensimmäistä kertaa ensi talven MM-maastoissa ja oli kokemaansa tyytyväinen.
– Rata on todella kova, mutta pidän siitä. On selkeitä palautumispätkiä ja selkeitä työpätkiä.
Norjalaisvetureista saattoi olla pientä apua, joskaan huonokuntoiset eivät hiihdä kilometrikaupalla kärkinimien peesissä.
– Olen elämäni kunnossa. Treenit ovat kulkeneet hyvin, kun olen saanut olla pitkään terveenä. Hankalan alkukauden jälkeen kunto on kehittynyt koko ajan, Otto iloitsi.
Otto oli suomalaisista paras. Tero Seppälä ampui samoin kaksi sakkoa ollen 29.
Onnistunut kilpailu helpotti Oton olotilaa.
– Kun tietää pääsevänsä kisaamaan loppukauden, niin harteilta tippuu iso taakka. Keskinäinen kilpailu osaa olla henkisesti haastavaa.
Lauantain takaa-ajoon hän lähtee luottavaisena.
– Italian Giacomel voisi olla alkuun hyvä veturi. Ammunnoissa ne sijat pääasiassa ratkaistaan, Otto pohti.
SoisAH:n toisella kilpailijalla Jonni Mukkalalla oli kesy kisapäivä. Ampumapaikoilta tuli kuusi (3+3) sakkoa ja tuloksena oli 95.sija.
– Huono kisa huonoon paikkaan, Jonni tyytyi toteamaan.
On kuitenkin sanomattakin selvää, että tulevan kauden MM-maastoihin tutustumisesta on jatkoa ajatellen myös Jonnille selkeä hyöty.
JuHu