Pyry puskee vauhdilla ylös Vuokatin vaaraa ja vahvan viime kauden vetänyt Tuomas Harjula pyrkii peesiin.

Kuortaneen latutykki Pyry Stevander liittyi SoisAH:iin viime vuonna. Tässä hänen mietteitään.

Mennyt talvi oli ampumahiihtojen osalta suuri pettymys, ainakin näin kotimaan kisoja kiertäneelle urheilijalle. Kaikki tietävät mistä puhun, joten jätetään sen pohtiminen vähemmälle ja keskitytään iloisempiin aiheisiin.

Kausi 2020-21 saatiin paketoitua hyvin, kiitos maastohiihdon. Aikuisten ja nuorten SM-hiihdot vietiin läpi niin keväisissä oloissa, ettei tarvinnut pahemmin puntaroida laittaako kerraston kisapuvun alle vai jättääkö sen suosiolla kisareppuun.

Harjoituskausi alkoi pian kisakauden jälkeen. Lepäily jäi vähiin, kun autonnokka osoitti jo kohti Lappia ja viimeisiä hiihtokelejä. Ylläksellä vedettiin kilometrit ja tunnit niin täyteen, että sen jälkeen sukset voi hyvillä mielin laittaa suojavahoihin ja laittaa säilöön varastoon.

Nyt olemme Harjulan Tuomaksen ja Hökän Juhon kanssa yritetty treenailla Vuokatissa sen minkä vaan jaksetaan Aapajärven Nikon vahtivan silmän alla. Kovempien jätkien perässä olen pyrkinyt jollakin tavalla sätkiä, ja hyvältä näyttää. Kunto on noussut kevään aikana ja ensimmäinen mattotesti antoi positiivisia tuloksia.

Vielä pitää jaksaa käydä entistä enemmän ottamassa aurinkoa lenkkipoluilla, niin eiköhän suksi liikahda taas paremmin, kun lumet saadaan maahan.

Hyvää kesää kaikille ja muistakaahan kannustaa meitä Soisalon Ampumahiihtäjien urheijoita aina kun tulemme lenkillä vastaan.

Pyry