Huikean talven taakseen jättänyt Otto Invenius avasi uuden harjoittelukauden räväkästi. Takana oli vasta muutama viikko lenkkeilyä, kun kutsu kävi ambulanssilla sairaalaan.
Harmillinen jysäys tapahtui Joensuussa viime viikolla, kun rullahiihtolenkki päättyi rajuun äkkipysähdykseen.
– Suksi tökkäsi ja menin suoraan naamalleni, Otto kertoo ja arvelee, ettei kyse ollut railosta asfaltissa vaan yksittäisestä kivestä asfaltilla.
Nurinmenon vakavuudesta kertoo se, että Otto menetti tajuntansa noin minuutiksi.
– Eipä siinä muuta kuin ambulanssilla sairaalaan.
Onneksi vammat osoittautuivat olosuhteisiin nähden lieviksi.
– Edestä meni hampaita ja naamatauluun tuli rosoja. Rinnasta irtosi ihoa, mutta muuten ei mitään isompaa hätää ollut, Otto puhisi ja on jo kuluvalla viikolla jatkanut treenikautta.
Rullahiihtoa on yleisesti pidetty riskialttiina harjoitusmuotona, joskaan Otolle ei ole aiemmin sattunut mitään isompaa.
– Aika vähän tiedän pahempia kaatumisia. Tarjei Bö taisi mennä nurin jossakin kisassa vuosi sitten.
Jo huhtikuun ylimenokaudella Otolla oli hieman ylimääräistä ohjelmaa, kun lumilautailu Ylläksellä päättyi kesken rinteen kuperkeikkaan.
– Vähän sattui käsivarteen ja se oli sitten pari päivää kipsissä. Tarkemmat tutkimukset näyttivät, ettei kädessä ollut murtumaa, joten kipsi poistettiin ja paraneminen sujui ajallaan, Otto hymähti menneille.
Muutoin harjoittelukuviot ovat jo selvillä. Adam Adamsonin ohjelmat ovat etusijalla, ja maajoukkueen leirit tulevat hyvänä kakkosena.
– Kotimaan leirien lisäksi menemme Adamin ryhmän kanssa kesäkuussa ennen juhannusta Östersundiin ja heinäkuussa Obertilliachiin Itävaltaan, Otto selvitti lähiaikojen kiireitään.
Kotikulmille Leppävirralle Otto uskoo ehtivänsä silloin ja tällöin. Ainakin SoisAH:n kauden päättäjäiset kesäkuun alkupuolella sopivat ohjelmaan.
JuHu